Osaamisen johtamisen uusi aika: Työelämäosaamiset tulevaisuudessa

HBR artikkeli (The Transformer CLO) alkuvuodesta 2020 kokosi laajan katsauksen osaamisen johtamisen ja kehittämisen nykytilaan, tulevaisuuteen ja osaamisen johtamisessa tapahtuviin muutoksiin. Muutos näkyy sekä kehitettävän osaamisen painopisteissä että menetelmissä. Tämä kolmas ja aihetta käsittelevän sarjan toiseksi viimeinen blogi keskittyy tulevaisuuden työelämäosaamisiin HBR artikkelin pohjalta kirjoittajan kokemuksilla täydennettynä. Aiemmin julkaistut blogit käsittelivät HBR artikkelin esille nostamia menetelmiin liittyviä muutoksia sekä koosti artikkelissa kuvatut käytännön vinkit.

Mitä osaamista kehitetään

Artikkeli viittaa siihen, miten työelämän ydinosaamiset tulevat muuttumaan lähitulevaisuudessa. Yksi merkittävä muutostrendi osaamisen kehittämisen osalta on siirtyminen perinteisestä osaamisen kehittämisestä ajattelun ja ajattelumallien kehittämiseen. Keskeistä on tiedon löytäminen ja omaksuminen eli oppiminen. Tärkeämpää kuin tieto on kuitenkin kyky soveltaa sitä käytännössä, reflektoida omaa toimintaa ja siten johto päätellä mikä toimii ja mikä ei. Tämän jälkeen on aika arvioida, mitä tästä otetaan opiksi ja jakaa nämä opit organisaatiossa. Osaamisen jakaminen, toisilta oppiminen ja tähän liittyvät menetelmät ovatkin yksi keskeinen tulevaisuuden voittavan organisaation piirre.

Vuorovaikutus, yhteistyö ja itsensä johtaminen

Vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön sekä itsensä johtamiseen liittyvät osaamisen kehittämisen alueet ovat olleet esillä jo pitkään. Osaamisen johtamisen seuraavassa vaiheessa näiden lisäksi tapetilla pysyy digitalisaatio ja sen hyödyntäminen, ketterät toimintatavat ja menetelmät sekä innovointi ja data. Ihmiskeskisyys ei myöskään ole häviämässä tärkeistä osaamisalueista.

Ajattelutaitojen merkitys korostuu

Ajattelutaitojen lisäksi uteliaisuus ja kasvun mindset ovat tärkeitä osaamisalueita tulevaisuudessa. Datasta on tulossa arkea ja jatkossa panostetaankin ihmisten kykyyn ja rohkeuteen hyödyntää dataa päätöksenteossa. Tämä osaaminen liittyy keskeisesti myös ajattelutaitoihin, koska tulevaisuudessa datan määrän kasvaessa sen hyödyntämiseen on tarvetta myös silloin, kun data on ristiriidassa oman ajattelun tai intuition kanssa.

Itsensä johtamisesta on puhuttu pitkään, sen merkitys ei suinkaan tulevaisuudessa vähene. Itsensä johtamisessa ei puhuta enää vain perinteisestä oman ajankäytön johtamisesta vaan itsensä johtaminen sisältää itsetuntemuksen, oman toiminnan, energian, tunteiden, ajattelun ja toki myös oman ajankäytön johtamisen sekä kaiken tämän suunnitelmallisen kehittämisen. Myös yksilön muutoskyvykkyys korostuu edelleen tulevaisuudessa.

Itsensä johtamisen rinnalla merkittävänä työelämätaitona pysyy edelleen yhteistyö ja vuorovaikutustaidot. Näitä tarvitsevat kaikki, mutta vaatimustaso kasvaa edelleen. Harvempi organisaatio hyväksyy enää ”se nyt vaan on tuollainen” -argumenttia perusteluna yhteistyötä ja vuorovaikutusta rapauttavalle käyttäytymiselle.

Empatiasta uusi työelämätaito

Näiden lisäksi erityisesti, mutta ei pelkästään, esimiestyössä korostuu empatia, kohtaaminen, luottamus ja kyky rakentaa hyvä ja turvallinen työyhteisö. Esimiehen osaamisessa korostuu tunteiden kohtaamisen ja käsittelyn taidot, kyky johtaa oman työyhteisön tunnelmaa ja toisaalta hyväksyä se, että normaalissa terveessä ja hyvinvoivassa yhteisössä välillä räiskyy. Räiskymisen jälkeen puhutaan, sovitaan, opitaan ja mennään eteenpäin.

Muuttuva toimintaympäristö haastaa esimiehen johtamisosaamisen lisäksi johtamisjärjestelmät. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii kompleksisessa ympäristössä, nopeasti muuttuvissa tilanteissa ja hajautetuissa työyhteisöissä kevyet ja ketterät, mutta selkeät tiimien ja yksilöiden minimijohtamiskäytännöt.

Lopuksi

Tulevaisuuden työelämäosaamisten ydintä ovat ajattelutaidot, itsetuntemus ja kyky ymmärtää oman toiminnan vaikutukset muihin.

Neljännessä ja tämän blogisarjan viimeisessä osassa keskitytään osaamisen ja osaamisen kehittämisen mittaamiseen.