Tämä blogikirjoitus on osa integraatioita ja dialogisia menetelmiä käsittelevää kolmiosaista blogisarjaa. Sarjan ensimmäinen osa kertoo yleistä integraatiosta, toinen osa dialogisista menetelmistä ja kolmas kertoo onnistuneesta integraation läpiviennistä käytännön case-esimerkin kautta (tämä linkki vie Dazzlen sivulle).
Integraatiotilanteisiin ja yhdistymisen jälkeiseen aikaan liittyy usein yleisiä oletuksia, jotka estävät nopeimman, innostuneimman ja eniten arvoa luovan yhteisen tulevaisuuden rakentamisen. On aika haastaa nämä yleiset oletukset ja hyödyntää dialogisen muutosjohtamisen parhaita menetelmiä matkalla vaikuttavuuteen ja onnistuneeseen integraatioon.
Integraatiotilanteen yleisiä oletuksia
Yleinen oletus 1: Kyllä aikuinen ihminen ymmärtää, kun sille kerrotaan
Edelleen yllättävänkin yleistä on se, että henkilöstön muutosviestintä hoidetaan enimmäkseen yksisuuntaisesti, esim. pelkästään powerpoint-paketilla. Yksisuuntaisesti viestitystä sisällöstä tulee kuitenkin parhaassakin tapauksessa kuulluksi ja ymmärretyksi vain 10-20% eikä se aikaansaa muutosta ajattelussa tai toiminnassa.
Yleinen oletus 2: Ei kenelläkään ole aikaa ylimääräiseen!
Integraatio teettää ylimääräistä työtä, kun monia yhdistymiseen liittyviä asioita selvitellään, määritellään ja suunnitellaan uusiksi. Jos samalla ei riittävästi panosteta ihmisten tutustumiseen, yhteistyön kehittämiseen ja yhteiseen kulttuuriin, päädytään usein tekemään päällekkäistä työtä ja erilaisille väärinkäsityksille on hyvä maaperä. Mikäli ihmisten välille ei synny riittävää ymmärrystä ja luottamusta, on tuloksellinen työskentely haasteellista.
”Integraatiotilanteisiin ja yhdistymisen jälkeiseen aikaan liittyy usein yleisiä oletuksia, jotka estävät nopeimman, innostuneimman ja eniten arvoa luovan yhteisen tulevaisuuden rakentamisen.”
Yleinen oletus 3: Parempi olla sohaisematta muurahaispesää ja pysyä vaiti haastavista keskusteluista
Mikä minun roolini tulee olemaan? Mikä muuttuu? Mitä häviän tai menetän? Kuka päättää? Mitä tässä onkaan tapahtumassa?
Integraatiotilanne tulee usein yllätyksenä isolle osalle henkilöstöä – molemmissa organisaatioissa – ja on täysin luonnollista, että tilanne herättää kysymyksiä. Jos riittävästi aikaa yhteisille keskusteluille ei järjestetä, käydään näitä keskusteluja epävirallisesti ja mahdollisesti ongelmakeskeisesti tietyissä teemoissa velloen.
Tämä voi hidastaa koko integraatiota ja heikentää tuottavuutta.
Vanhentuneista oletuksista tämän päivän dialogiseen muutosjohtamiseen!
Näennäinen tehokkuus ja ajan säästäminen eivät ole nopein tie hyvään lopputulokseen, vaikka siltä integraatioprosessin paineissa usein varmasti tuntuukin. Edellä esitetyt yleiset oletukset voidaan muotoilla uudelleen seuraavasti.
Uusi oletus 1: Osallisuus aikaansaa toimintaa
Tiedon jakamisen lisäksi lisäksi tarvitaan henkilöstön osallisuutta. Yhteiseksi koettu tulevaisuus ja yhteneväiset toimintatavat rakennetaan vuorovaikutuksella ja dialogilla. Vertaisdialogissa saadaan nostettua asioiden sisäistämisen astetta 50-70 prosenttiin. Samalla omistajuus käsiteltyihin asioihin kasvaa, jolloin asioita alkaa tapahtumaan nopeammin käytännössä.
”Yhteiseksi koettu tulevaisuus ja yhteneväiset toimintatavat rakennetaan vuorovaikutuksella ja dialogilla.”
Uusi oletus 2: Ajankäyttö yhteiseen dialogiin on investointi
Hyvin suunnitellut yhteiset dialogiset kohtaamiset säästävät aikaa, sillä niillä saadaan nopeutettua luottamuksen rakentumista sekä yhteisen ymmärryksen syntymistä tulevaisuuden suunnasta, jotka ovat edellytys tuloksekkaaseen yhteistyöhön.
Kun henkilöstö on mukana rakentamassa ja määrittelemässä yhteistä tulevaisuuden tapaa toimia, ei erillistä implementointia myöskään tarvita. Aika käytettynä yhteiseen dialogin ja yhteisen ymmärryksen luomiseen on investointi!
Uusi oletus 3: Vain tiedostettuja asioita voi johtaa
Integraatiotilanteisiin liittyy paljon tunteita ja oletuksia. Välillä nämä tukevat onnistunutta starttia ja välillä ne sabotoivat haluttua uutta linjaa. Pelkoja, turhaumia ja erheellisiä oletuksia on mahdotonta käsitellä, jos niistä ei puhuta ja tehdä näkyviksi. Dialogiset menetelmät tarjoavat ohjatusti paikan omaan ajatteluun ja oivaltamiseen sekä ratkaisukeskeiseen yhteiseen dialogiin – myös vaikeista asioista.
Matka onnistuneeseen integraatioon ja vaikuttavuuteen tarvitsee vanhentuneiden ajatusmallien ja oletusten haastamista sekä dialogisen muutosjohtamisen menetelmien hyödyntämistä. Näin rakennetaan yhdessä kaikille merkityksellisempi ja tuloksellisempi tulevaisuus.
Dialogimenetelmät?
- Dialogimenetelmä pohjautuu pedagogisesti suunniteltuihin dialogityökaluihin, joita hyödynnetään pienryhmissä käytävissä vertaiskeskusteluissa.
- Dialogityökalut mahdollistavat ratkaisukeskeisen, merkityksellisen ja tavoitteellisen keskustelun yhteisistä teemoista – esimerkiksi uuteen strategiaan tai yhteisiin toimintatapoihin liittyen. Teemat sovitaan asiakkaan kanssa yhdessä osana yhteissuunnitteluprosessia, jolloin ne tuovat eniten lisäarvoa sekä organisaatiolle että osalllistujille.
- Dialogityökalut suunnitellaan aikuisoppimisen parhaita käytäntöjä hyödyntäen pedagogisesti oivalluttaviksi ja visuaalisesti inspiroiviksi.
- Dialogityökaluja on sekä virtuaalisessa että fyysisessä muodossa ja niistä valitaan kuhunkin tilanteeseen sopivin toteutustapa. Tämä mahdollistaa helposti skaalautuvan vuorovaikutusprosessin läpi organisaation – myös eri kielillä.
- Innostavat ja mukaansatempaavat vertaiskeskustelut jättävät pysyvämmän muistijäljen ja näin optimoidaan työpajoihin käytetty aika vs vaikuttavuus.
Muutama sana kirjoittajista
